Heikki, eli ”Henttu” Matilainen oli 2 kertaa aviossa, kävi kauppamatkoilla Pietarissa asti myymässä voita ja rajaseudun elämäntyylin mukaisesti poltti myös viinaa.

Kiimmäen historian löydät täältä

Suomalainen julkaisi seuraavan jutun 20.10.1890:

Karannut Hankasalmen wanginwartijalta talonpoika Heikki Matilainen, joka on kanteen alaisena ollut Pieksämäen kihlakunnan oikeudessa Wiinankaupasta ja kun hän ei ole mennyt wastaamaan eikä käräjien aikana ole noutomiehet häntä löytäneet, on kihlakunnan-oikeus määrännyt hyvissä ajoin talteen otettavaksi, jota määräystä noudattaen yllä sanottu wanginwartija hänet otti talteen wiedäkseen ensi Marraskuun 3. päiwänä alkawaa kärää odottamaan Pieksämäelle, waan kyydittäwä Selänpään kestikiewarista tämän Lokakuun 13 päivänä pääsi jaloilleen ja pötki metsään. Wanginwartija, lautamies Wilhelmi Liukkosen kanssa takaa ajaen koki saada häntä kiinni, waan ei saaneet, waikka hänen näkivät. Karkaamisen eduksi sattui Wanajajärwen rannalle muuan kehno mies, joka lähti karkulaista järwen yli wenheellään kyytiin ja kun takaa-ajajilla ei ollut wenhettä, oli luonnosllista että saiwat jäädä rannalle katsomaan karkulaisten jälkeen. Aika näyttänee, mikä loppu tuollakin urheiluilla on olewa.

Mikkelin Sanomat kirjoitti 13.2.1896 seuraavasti:

Pois pannu selästä. Noin kolme wiikkoa takaperin olivat Pieksämäen konstaapelit Rykänen ja Hynninen tarkastusmatkoilla aina Hankasalmen ja Pieksämäen rajoilla lähellä Kivimäen taloa ja sattuivat sattumalta eräälle tielle, joka johti pieneen metsään eli ahon laitaan. He ajoivat wähän matkaa mainittua tietä, kuin huomaawat etäämpänä miehen kiertotietä laskeutuwan metsään. Nyt juolahti konstaapeleille mieleen, että taitawat olla lähellä jalowiinanpolttimoa ja alkoiwat ajaa edelleen, kuin yht’äkkiä tulee mies wastaan, jota he puhuttelewat kysywät, jos tää tie muka wiepi Kiwimäen taloon, johon mies wastasi kieltäwästi. Muita tuskin oliwat ehtineet jättää mihen jälelleen, kuin mies päästää kauhean huudon heih! heih! heih! silloin arwasiwat konstaapelit, että miehellä on jokin tuuma mielessä, ja alkoiwat samota edelleen, kuin yht’äkkiä owatkin wiinankeittopaikalla. Mutta polttimo oli ilman kokkia, sillä kokki waroitushuudon kuultuaan oli ehtinyt käpälämäkeen liwistää kaikkine pannuineen ja hattuineen, ainoasti piiput tynnörin kupeessa ja sawuawa sija oli jäljellä polttimolla.

Mutta ei konstaapelit joutaneet jälkiä katsella, mihin kokki on pannunsa wienyt, waan saiwat kiireimmiten sukia itsensä taipaleelle, sillä muistiwat, että owat lähellä Kiwimäen taloa ja että mies meni taloon hakemaan apujoukkoa heitä kurittamaan, Ja ei aikaakaan kuin jo alkaa talosta päin kuulua tulewan joukon suksien ja sauvojen kalsketta. Olipa jo keritty tukkia weräjätkin matkan hidawtuttamiseksi konstaapeleille. Mutta pelko, joutua niin kuuluisain miesten käsiin, jotka pieksäisiwät waikka itse wallesmanninkin, jos rohkenee heidän tehtaitaan lähestyä, antoi heille ripeyttä ajoissa ehtiä pois paikoilta, ja wieläpä tapasiwat tiellä kokinkinpalohommista, ja wanhan akka-raiskan juuri wiinapannu ja hattu selässä. Konstaapelin käwi eukkoa sääli, joka jo oli ihan uupumassa paljosta hangesta kuumuuden ja painon rasituksesta, että koppasiwat pannun pois selästä ja päästiwät eukon kuorman alta. Eiwät tienneet konstaapelit, josko eukko siunaili heitä armeliaisuuden osoituksestaan, mutta niin hämmästynyt se kuuluu olleen, että ei mitään saanut sanotuksi.

Tämä oli neljästoista pannu tänä wuonna. Mennä wuonna häwitti pohjoispiirin wallesmanni S. Eylben Piekämäen pohjoispiiristä täsmälleen neljäkymmentä eri polttimoa. Siis ei jouda rankit happanemaan.

Kiimmäen asukkaat

Heikki Heikinpoika Matilainen

s: 29.7.1865 Suolivesi 2, Hankasalmi

k: 18.11.1931 Kynsivesi 3 Moisio

Hänen ensimmäinen vaimo oli Hilta Sohvi Matintytär Manninen, s. 12.2.1865 Pieksämäen maalaiskunnassa Vanaja 1:ssä talollisen tyttärenä, k. 20.5.1895 Suolivesi 2:ssa lapsivuoteeseen. Hilta ja Heikki vihittiin 7.7.1888. (T700)

Toiseen avioon Heikki meni 11.10.1896 Hilma Aleksanterintytär Lampisen kanssa. Silma oli syntynyt 1.3.1876 Pieksämäen Venetekemäranta 1:ssä. Hilma oli mökkiläisen sisar ja vanhemmat torppari Aleksanteri Juhonpoika Lampinen ja Anna Stina Tahvontytär Pöntinen. 1917 Heikki ja Hilma lapsineen muuttivat Moisioon. Hilma kuoli 11.2.1943. (T740)

Heikki Jeremiaanpoika Matilainen

s. 20.2.1819 Suolivesi Hankasalmi

k. 9.1.1906 Suolivesi

Heikki oli talollisen poika. Häne meni naimisiin talollisen tyttären Eeva Paavontytär Janhusen kanssa. Eeva oli syntynyt 5.2.1824 Sauvamäki 1:ssä ja kuoli 25.10.1899 Suolivesi 2:ssa. Eevan vanhemmat olivat Paavo Tahvonpoika Janhunen ja Maria Heikintytär Laitinen. Eeva on ollut teräväkielinen ja häntä on sakotettu 1857 käräjillä 48 kopeekkaa yhdestä hävyttömästä sanasta. (T275)

Jeremias Niilonpoika Matilainen

s. 13.5.1789 Suolivesi

k. 1.5.1866 Suolivesi 2, vesipöhö

Jeremiaan vaimo oli ratsutilallisentytär Anna Maria Heikintytär Vauhkonen. Anna syntyi 14.1.1790 Pieksämäen kirkonkylässä Heikki Dominikuksen poika Vauhkosen ja Anna Laurintytär Purasen tyttärenä. Heidät vihittiin25.12.1810. Vuonna 1857 Jeremia vangittiin viikoksi. (T98)

Reetta Pertuntytär Matilainen

s. 14.1.1728 Armisvesi Pieksämäki

k. 21.4.1838 Suolivesi 2

Niilo Jeremiaanpoika Matilainen

s. 27.3.1758 Suolivesi, Pieksämäki

k. 10.9.1828 Suolivesi 1

Reetta ja Niilo vihittiin 15.12.1776. He asuivat Suolivedellä Järön talossa. Ilmeisesti poika Jeremias rakensi talon Kivimäki, Suolivesi 2:een.